Blackbirds 10 vuotta - Keravalla on vahvat tyttö- ja naissalibandyn perinteet, johon uudet harrastajat ovat tervetulleita28.03.2021
Blackbirds United perustettiin 30. maaliskuuta vuonna 2011, eli seura juhlii 10-vuotista taivaltaan 30.3.2021. Tämän kunniaksi haastattelimme seuran historiassa keskeisiä hahmoja useampaan juttuun, joissa muistellaan seuran tapahtumia perustamisesta tähän päivänä sekä hieman tulevaisuuteenkin. Mustarastaiden 10-vuotista liitoa juhlistetaan jäsenten kesken sitten, kun koronatilanne sen meille sallii.
Tyttö- ja naissalibandyn suosio kasvaa tasaisesti. Keravalla on pelattu naisten salibandya yli 30 vuotta vuotta. Tähän artikkeliin pääsimme jututtamaan Tiina Eskelistä sekä toiminnanjohtaja Erkki Enströmiä, joilla on kova halu saada uusia nais- ja tyttöpelaajia seuraan ja lajin pariin. Keravalaisen naissalibandyn historia ulottuu 90-luvun alkuun. Sittemmin toiminta kehittyi ja Keravan Kisa-Veikot pelasi myös naisten salibandyliigaa yhdeksän kauden ajan vuosina 1991-2000. Vuosituhannen vaihteessa toiminta oli Keravalla jopa hetken katkolla, kun sopivaa pelipaikkaa ei ollut. Kun SC Kaneettiin perustettiin naisille oma harrastejoukkue, rupesi toiminta heräilemään uudelleen. Tuossa Kaneetin joukkueessa pelasi myös Tiina Eskelinen (o.s. Koskinen), joka vaikuttaa Blackbirdsin naisten puolella vielä tänäkin päivänä. – Kaneettiin perustettiin naisten harrastejoukkue, jossa hyvät kaverit kävivät pelailemassa sosiaalipalloa, Eskelinen muistelee aikaa ennen Blackbirdsiä.
SC Kaneetti jatkoi Keravan Kisa-Veikkojen tarinaa naissalibandyn saralla. Tiina toimii tänä päivänä naisten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana. Hän myös pyörittää naisten kakkosjoukkuetta, jossa myös itse pelaa. Blackbirdsin naissalibandyn tilanteessa hän näkee paljon hyvää viimeisen 10 vuoden aikana. Seuran ohella koko alueen salibandy on kehittynyt hurjasti. – Naisten pelaajamäärä seurassa on noussut, joka on todella hieno asia. Viimeisimpien vuosien aikana toiminnasta on tullut järjestelmällisempää, olemme ottaneet harppauksia kohti kilpailullisempaa toimintaa. Seurassa on selkeästi naisten puolella tavoitteelliset joukkueet ja erikseen on sitten höntsäjoukkueet, Eskelinen pohtii. – Pääkaupunkiseudun naissalibandyn taso (1-4div.) on noussut viimeisen 10 vuoden aikana. Tyttöjuniorijoukkueet tulevat aladivareihin hakemaan lisäpelejä, joka on mielestäni nostanut pelin tasoa. Hän näkee, että etenkin naisten edustusjoukkueen toiminta on ottanut harppauksia eteenpäin. – Naisten edustusjoukkueen toiminta on kehittynyt tässä vuosien saatossa ja olemme menossa kohti oikeaa, kilpailullisempaa suuntaa. Vaikka pelaamme ykkösdivaria, mahtuu viime vuosiin useampia rikkonaisia kausia ja vaikeuksia löytää jatkuvuutta. Nyt tuntuu, että olemme saaneet toimintaan lisää järjestelmällisyyttä. Blackbirdsin toiminnanjohtaja Erkki Enström komppaa Eskelisen puheita. – Olen ollut Blackbirdsin toiminnassa mukana nyt kuuden kauden ajan. Sinä aikana naissalibandy on mennyt Keravalla mukavasti eteenpäin, Enström sanoo. Tyttösalibandyssa edelleen kehitettävääTyttöpuolen suurimpana haasteena on ollut saumattoman pelaajapolun tarjoaminen kerhosta aikuisjoukkueisiin. Tämä on tärkeä asia, koska putken katkeamisen myötä pelaajia menetetään muihin seuroihin, tai pahimmassa tapauksessa he lopettavat pelaamisen kokonaan. Myös Eskelinen ja Enström allekirjoittavat tämän. – Näen edelleen ison puutteen keravalaisen tyttösalibandyn kehittämisessä. Meillä ei ole tarjota minkäänlaista pelaajapolkua tytöille. Toiminta junnaa hieman paikoillaan. Pelataan kausi kerrallaan ja sitten aloitetaan aina alusta, jolla on suora vaikutus joukkueen ja toiminnan kehittymiseen, Eskelinen toteaa. – Tyttösäbällä näytti pitkään tosi hyvältä, mutta valitettavasti esimerkiksi ensin A-tyttöjen ja myöhemmin 03-tyttöjen joukkueet kuitenkin harmillisesti aikoinaan hajosivat. Niiden jälkeen ja yhä tällä hetkellä sekä meillä että monilla muilla pääkaupunkiseudun seuroilla on isoja haasteita saada luotua aukotonta tyttöpelaajapolkua, Enström puolestaan harmittelee. Tyttöjen houkuttelemiseksi lajin pariin on järjestetty esimerkiksi tyttösäbäpäivä Klondykella. Ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten ja toisen kerran kaksi vuotta sitten. – Ensimmäinen tapahtuma oli erittäin onnistunut ja toinenkin kohtuullisen hyvä. Näen kyllä, että tällaisia tapahtumia pitää järjestää lisää, Enström toteaa. 10 vuoteen mahtuu kaikenlaistaKetkä ovat niitä henkilöitä, joilla on ollut suurin vaikutus keravalaisen naissalibandyn edistämisessä ja kulttuurin luomisessa? Eskelinen nostaa esiin etenkin Aila Törmälän sekä Jukka Erosen, joka vastikään nimitettiin naisten edustusjoukkueen uudeksi päävalmentajaksi. – Pidän keravalaisen naissalibandyn isoina hahmoina Aila Törmälää ja Jukka Erosta, jotka toivat lajin aikoinaan keravalaisten naisten ja tyttöjen tietoisuuteen. He tekivät pitkäjänteistä työtä niin tyttöjen kuin naistenkin kanssa. En tiedä pelattaisiinko Keravalla tänäkään päivänä muuta kuin sosiaalipalloa ilman näiden kahden panostusta, Eskelinen pohtii. – Haluan myös mainita Jore Talluksen. Käynnistimme yhdessä Joren ja Ailan kanssa naisten joukkueen toiminnan Kaneetin alkuvuosina.
Naisten edustusjoukkue kaudella 2020-2021. Enströmiltä kysyttäessä nousee esiin useampikin nimi, jotka ovat käyttäneet hurjasti aikaa ja vaivaa toiminnan kehittämiseen. – Nina Salmela ja Tiina Eskelinen tulevat ensimmäisinä mieleeni. Nina vei pitkään eri ikäisiä tyttöjunioreita eteenpäin. Tiina puolestaan on ollut tärkeässä roolissa lähes jokaisen naisjoukkueemme kanssa. – Tyttösäbässä parivaljakko Saku Puumala ja Kimmo Lahti oli pitkään lähes korvaamaton valmentajapari ja naisten valmentajista Mika Hietanen on ollut jo pitkään mukana. Virpi Kokko tulee mieleen erittäin aikaansaavana naisten akatemian ja A-tyttöjen joukkueenjohtajana, Enström luettelee ja pyytää samalla anteeksi, jos on unohtanut mainita jonkun keskeisen hahmon. Myös uusille pelaajille ja taustahenkilöille tyttöpuolen kehittämisessä on tilaa. Jos olet kiinnostunut toimimaan valmentajana tyttöjoukkueessamme tai tyttäresi etsii pelipaikkaa, ota yhteyttä sopivaan joukkueeseen tai toiminnanjohtaja Enströmiin. – Vapaaehtoisia aktiivisia kehittäjiä tarvittaisiin ehdottomasti mukaan. Tällä on iso vaikutus myös naisjoukkueiden toimintaan, jotka joutuvat joka kausi aloittamaan pelaajien metsästyksen muualta, kun omassa seurassa ei ole junioreita, joita voisi ottaa mukaan naisten toimintaan, Eskelinen toivoo. Teksti: Ossi Aho Jos aiemmat 10-vuotis juhlahaastattelut ovat lukematta, löydät ne tästä. - Blackbirds perustettiin vahvistamaan alueen junioripolkua |
